Mad Urban Fest

10.56

Tää ihana ilta, josta teen nyt postauksen oli täynnä aurinkoa, huikeeta fiilistä ja liian hyvää musiikkia.   Meidän Espanjanreissu sai tän illan takia aivan täydellisen lopetuksen. Ja voin sanoa, että tää ilta oli ylivoimasesti yks mun elämäni parhaimmista.

Kuulostipa lässytykseltä, mut totta joka sana. Muistatte varmaan vielä että olin mun perheen ja perheeseen pyrkivien kanssa Espanjassa pari viikkoa sitten. Mentiin heti ensimmäisenä iltana kiertelemään Benajarafen paikkoja, käytiin yksillä ja sitä rataa. Yhdessä vaiheessa iltaa kuljeskeltiin rantakatua edestakaisin ja Makka pysähtyi tuijottamaan suu auki yhtä ilmoitusta. Mun oli tietty pakko mennä heti katsomaan ja ei voitu kyllä uskoa silmiä. Daddy Yankee, Malagassa, just sillä viikolla kun meidän loma oli ja liput tapahtumaan oli tosi halvat. Mulla on pari artistia ja muuta julkkista, jotka haluisin nähdä ees kerran elämäni aikana. Daddy Yankee oli niistä yks. Oltiin ihan täpinöissämme ja juostiin suoraan kertomaan Mannalle. Olin kyllä sitä mieltä jo siitä hetkestä lähtien että tää juttu on melkeenpä once in a lifetime ja sitä ei voinut missata. 

Siitä hetkestä alkoikin semmonen jännitys ja odottelu että huhhuh. 



Tapahtuman nimi oli siis Mad Urban Fest ja se tuntu vähän samanlaiselta kun jotkut Suomalaiset festarit mut sata kertaa paremmalta. Meidän piti odotella lippuja hetki, mutta onneks loppujen lopuks sit saatiin ne. Ihmisiä oli ihan älyttömästi, mutta jostain syystä mua ei ahistanut tippaakaan. Kaikki oli siellä niin iloisia ja ystävällisiä. Siellä oli monia esiintyjiä, mutta Daddy Yankee oli se pääjuttu. Olin kyllä kokoajan ihan ekstaasissa kun sai kuunnella koko illan hyvää, espanjalaista musiikkia.










En väitä etteikö Suomalaiset tanssis festareilla, mut tuolla se ihmisten tanssiminen tuli jotenkin niin sydämestä. Oli jotenkin tosi ihanaa että kaikki hyväksyi toisensa sellasena kun on.Tuolla oli alkuillasta ihan tajuttoman kuuma, joten jouduttiin välillä istua varjoon, mutta silti fiilis säilyi korkealla.






Kun vihdoin ja viimein aurinko alkoi laskea, kaikki alkoi odottaa hulluna, että Daddy Yankee nousisi lavalle. Kun se vihdoin sitten tapahtui niin voi luoja sitä huudon määrää; ainakin meidän kolmen suomalaisen suusta. Meinasin alkaa jopa itkemään kun mulla oli niin ilonen fiilis. Ja vaikka en Daddy Yankeeta oo hetkeen kuunnellutkaan, tiesin silti melkeinpä jokaisen biisin. Lavashowtkin oli musta ihan mahtavat.

Kun Daddy lopetti, oltiin ihan väsyksissä. Löydettiin säkällä taksi, joka oli melkeenpä oikeesti mahdotonta ottaen huomioon kuinka paljon ihmisiä tuolla oli. Menin suoraan nukkumaan heti kun päästiin meidän talolle. En oo varmaan ikinä hyppinyt ja huutanut millään keikalla niin paljoa mitä tuolla. 

Että tällänen oli yks mun tähänastisen elämäni parhaimmista illoista. Antaisin kyllä mitä vaan että pääsisin tuohon hetkeen takas. Mutta joo, suurin kiitos tästä kuuluu mun rakkaille isosiskoille <3 Onneks meillä on samanlainen musiikkimaku!


You Might Also Like

6 comments